Kultaiset puikot, osa 2 - Golden needles, part 2

Kultaisilla puikoilla neuloo selvästi nopeammin kuin tavallisilla puikoilla. Niillä neuloin tämänkin hartiahuivin, ohje Moda-lehdestä nro 1/2010.

 
Ohjeen mukaan tämä pitäisi yltää kietaista vartalon ympäri. Jostain syystä se ei minulta onnistu, en ymmärrä miksi. Käytin kyllä eri lankaa kuin ohjeessa, siitä sen varmaan johtuu! 

By now it’s obvious that golden needles are faster than normal ones. I made another shawl, this one from Moda-magazine too (1/2010). According to the instructions it should reach around your body. For some reason I can’t do that, I don’t know why. It might be because I used a different thread than the instructions said. That must be it.

Kultaiset puikot - Golden needles

Kylmä talvi innosti tarttumaan puikkoihin. Tai siis huomasin, että minulta puuttui juuri 5-numeron pyöröpuikko. Lanka oli jo hankittu Vihreästä Vyyhdistä Hakaniemen hallista, se on alpakan, mohairin ja akryylin sekoitusta. Sitä ostaessani luulin omistavani tarvittavan pyöröpuikon. Saattaahan olla, että omistankin, vaan en vain tiedä sen sijaintia. No, neulomiskuume oli korkealla, joten uutta puikkoa hankkimaan. Lahdessa on pienen pieni lankakauppa Möysässä, en ollut käynyt siellä ennen, mutta nyt ohikulkumatkalla piipahdin. Se on ihana vanhanajan kauppa, jossa on hyvä palvelu. Ja kuinka ollakaan, sieltä löytyi kultainen 5-numeron pyöröpuikko!

 

Tai ei se nyt kokonaan ole kultainen, vaan kullattu 24 karaatin kullalla. En ollut uskoa silmiäni, mutta tässä on todiste. Saksalaiset eivät valehtele. Samalla sain vielä puikkomittarinkin.

Kultaisilla puikoilla neuloin kuin siivillä tämän hartiahuivin , jonka ohje oli Moda-lehdessä nro 5/2010.  

 This cold winter encouraged me to grab my needles again. In other words, I found out that I’m missing a circular size 5 needle. I had the thread I needed from Vihreä Vyyhti, a store in Hakaniemi, Helsinki. The thread is a mix of alpaca, mohair and acryl. Buying it I thought I also bought the circular needle I needed, but didn’t. Though it might be that I already own one, but I just don’t know where it’s located. Anyhow, my knitting fever could not be extinguished by anything else but a new needle. In Möysä, Lahti there is a small thread-store that I had not visited before. It’s an adorable little old style shop with quality customer service. So it’s no surprise that I found the needle I needed from there. A golden one at that! Well, it’s not solid gold, just gilded with 24-carat gold. I could not believe my eyes, but here´s the proof. The Germans don’t lie. I also found myself a needle gauge.

Knitting with my golden needles made the creation of this shawl a breeze. I found the instructions for it in Moda-magazine (5/2010).

 

She´s a lady

 

Edellisessä postauksessa väitin, että ompelukoneeni on nainen. Miksikö olen varma siitä? Investoin pari vuotta sitten uuteen ompelukoneeseen, Husqvarna Viking Sapphire 870 Quilt. Muutaman viikon kuluttua se alkoi käyttäytyä omalaatuisesti. Se vain yksinkertaisesti ilmoitti, että "pistolevyn alla on langanpätkiä, poista ne ja paina OK". Vaikka putsasin koneen sen seitsemän kertaa, niin ettei siellä varmasti ollut pölyhiukkastakaan, silti tuli aina sama ilmoitus. Mekaanisen koneen saa aina tekemään edes jotain, mutta kun tämä elektroninen kone päätti, että ”kun minä sanon, että pistolevyn alla on langanpätkiä, niin minähän en sitten ompele pistoakaan”. Se on aivan varmasti naispuoleinen kone, ei sen kanssa pysty järkevään keskusteluun, kun se jotain on päättänyt. Lähetin koneen sitten huoltoon, ja sieltä ilmoitettiin, että koneen lankaleikkurissa todellakin oli 5 cm mittainen langanpätkä. Kone oli oikeassa. Sen siis täytyy olla nainen.

 

In my last post I claimed my sewing machine to be a woman. How can I be so sure?

Well, a few years ago I invested in a new sewing machine; the Husqvarna Viking Sapphire 870 Quilt. After a few weeks it began acting strange. It’d just tell me that there’s a piece of thread under the needle plate and it needs to be removed. Cleaning the machine seven times would not make it stop complaining even though the machine was clean as a whistle. A mechanical machine would always do something but this electronic machine decided not to sew a stitch until it would no longer be afraid of the thread under the needle plate. Like women, there’s no reasoning with it when it has made its mind. I sent it in for repairs and amazingly, they did find a 5 cm long piece of thread from the thread cutter. She’d been right all along, like women tend to be.

Yksi semmoinen - One kind of

Luin tässä taannoin Tiede-lehdestä artikkelin, jossa ennustettiin, että suomen kieleen on hiljaa hiipimässä artikkelit. Ei nyt ihan huomenissa, mutta sadan vuoden kuluttua, sanoi kielentutkija. Puhekielessä kehitys on jo kuulemma havaittavissa. Ensimmäinen reaktioni oli, että ”Ei o totta! Mitä me nyt artikkeleilla tehtäisiin kun on tähänkin asti ilman selvitty!”.  Lehtijutun mukaan epämääräinen artikkeli olisi ”yksi” ja määräinen artikkeli ”semmoinen”. Onneksi ei sentään sanoille ole eri sukuja kehittymässä. Siinä sitä olisikin miettimistä, onko esim. ompelukone maskuliini vai feminiini. Perinteisen ajattelun mukaan kone viittaisi miespuoliseen, mutta tätä konetta harvat miehet käyttävät. Olen sitä paitsi huomannut, että minun ompelukoneeni on ehdottomasti nainen. Mutta ne artikkelit, yritänpä istuttaa ne seuraavaan lauseeseen:

Tässä alla olevassa kuvassa on yksi tilkkutyö, jonka tein 2000-luvun alkupuolella. Kaffe Fassetin kirjassa ”Tilkkutöitä” oli semmoinen malli kuin ”Pikku palikat”, joka näytti hauskalta lastenhuoneen seinävaatteelta.

 

Kyllä vain, artikkelit ovat jo rantautuneet suomen kieleen! Mitähän seuraavaksi, katoavatko suomen kielestä ä- ja ö-kirjaimet ja tilkkutäkistä tuleekin tilkkutakki.

Työn koko on 100 cm x 115 cm, se on koneommeltu, mutta käsin tikattu. Kankaat ovat puuvillaa, välissä polyesterivanu.

I recently read an article in the Tiede(Science)-magazine predicting that Finnish is in the slow process of adopting the use of articles. It won’t happen tomorrow, but the language experts thought it could perhaps happen in a hundred years. Apparently the change has already happened in spoken language. My first reaction was one of denial; “It can’t be! What are we going to do with articles when we’ve been okay without them for so long!” The article thought that the indefinite article would be “yksi” (one) and the definite article “semmoinen” (“kinda”, kind-of). At least our nouns are not developing genders. That’d be the day, figuring out if my sewing machine is a he or a she. Machines are often masculine, but this machine is rarely used by men. And I’ve noticed that my sewing machine is definitely a woman. But the articles, I’ll just try and put them in the following sentence:

 In the picture below there is one quilt I did in the beginning of the 21^st century. Kaffe Fasset’s book “Quilts” had a kind of a model like “Small cubes”, that looked like an interesting piece of tapestry for the children’s room.

Indeed, articles are here already! What is next, will we lose our letters ä and ö? “Tilkkutäkki” (bed quilt) will become “tilkkutakki” (quilted coat).

The size of the work is 100cm x 115cm, it’s machine stitched but hand quilted. The fabric is cotton with polyester batting in between. 

Ensimmäiset askeleet - First steps

Aloin tilkkuilla jo ennen kuin digikamerat keksittiin. Ei näillä asioilla mitään yhteyttä ole, mutta ensimmäisestä tilkkutyöstä minulla ei ole kuvaa. Mikä on tosi hyvä asia, koska ensimmäinen työni oli aika kamala, se oli pieni seinävaate. Värit tosin olivat onnistuneet, vaaleanpunaista ja mustaa, muistaakseni. Se ei enää ole tallella. Tein sen hirsimökkitekniikalla, josta en tajunnut yhtään mitään. Oli se kyllä seinälläkin, kellarissa nimittäin. Siellä ei onneksi käynyt ihmisiä, minä vain.

Sitten kun Poika oli syntynyt, ryhdyinkin tosi toimiin: sama tekniikka ja parisängyn peite!  Eipä vähä mitään, onneksi oli vielä silloin itseluottamus kohdallaan ja Suuri Käsityökerho –lehdessä hirsimökille kunnon ohje. Peitto valmistui hämäläisittäin nopeasti, jopa kuudessa vuodessa. Eikä siinä ollut edes vanutäytettä, vain tilkkukangas ja taustakangas. Niin, ja ne tilkut, ne oli kaikki käytetyistä vaatteista, silkkiä ja trikoota ja puuvillaa, kaikki kävi, kunhan vain olivat oikean värisiä. Tämä peite pääsi sitten ihan makuuhuoneeseen asti ja palvelikin pitkään. Tyttökin oli jo syntynyt ja molemmat tenavat hyppelivät sängyllä ja peiton tilkut repeilivät ja ratkeilivat, mutta kun siinä ei ollut vanua, otin peiton pari kertaa vuodessa käsittelyyn ja korvasin tuhoutuneet kaitaleet uusilla ja taas mentiin. Lopulta oli myönnettävä, että peitto oli kaikkensa antanut, mutta hävittänyt sitä en ole, joten otin kuvia jokseenkin ehjäksi jääneistä kohdista. 

  

Näistä ehjistä kohdista voisi varmaan vielä tuunata jotain.

I began quilting way before anyone came up with the idea of a digital camera. It unfortunately means that I don’t have a picture of my first quilt. It’s probably for the best since I think it was horrible, just a small piece of tapestry. I liked the colors though, black and pink as far as I can tell. Unfortunately I don’t have it anymore. It was made with the log cabin technique which was complete gibberish for me at the time. I had it hanging on a wall and everything, though in the basement where no-one else but me ever got to see it.

After my son was born, I really got myself started by using the same technique and making a queen size bed quilt. Starting small, I know, but I was confident and had a Suuri Käsityö – magazine that had a proper tutorial into the log cabin technique. Relatively fast for a person from Häme; the bed quilt was finished in just six years. It didn’t even have a cotton filling, just the quilt fabric and the background fabric. Oh, and the quilts were all from old clothes; silk, tricot and cotton, everything was good as long as the color matched my vision. The coverlet served in our bedroom for a long time after I got it finished. By the time it was done, my daughter had come into the world and eventually both kids were constantly jumping and rolling around on the quilt – eventually tearing and wearing the coverlet to shreds. Since it didn’t have a filling, I just picked it up a few times every year and fixed the torn parts. Eventually I had to admit that it was beyond repair. I haven’t destroyed it, but took a few pictures of a relatively intact part.

I wonder if these intact parts could still be used for something.

Pienten alkujen päivä - Starting small

Tervetuloa blogiini, jonka tarkoitus on pääasiassa keskittyä tilkkuiluun. Homma on ihan hapuilua vielä – ei siis tilkkuilu, vaan bloginpito. Kokeilen, miten tämä alkaa sujua.

Töilläni on yleensä jokin tarina, tai sitten ei. Samanlaisella hämäläisellä vauhdilla myös neulon, virkkaan, kierrän kirpputoreja ja opiskelen espanjaa – päivätyön lisäksi. Näistä jutuista aion tänne tallentaa kaikenlaista.

Aluksi otin kuvan osasta niitä tilkkutöitä, joita minulla on kotona. Esittelen niitä erikseen myöhemmin.

Again, welcome to my blog. I will mostly focus on quilting and I’m just a beginner. Not in quilting that is, but in blogging. This will be an exercise in my ability to keep a blog.

I try and sometimes even manage to tell a story with every quilt I make. With the steady and determined but at times sluggish pace people from Häme are known for I also knit, crochet, go to rummage sales and study Spanish, all in addition to having a full time job. This blog will be about all of these and more.

 For starters, I’ve taken pictures of some of the quilts I have laying around at the house. I’ll go into specifics about them later.