Kreetan pitsiä – Cretan lace

Jos joku – kuka nyt vaan – on Kreetalla ja virkkaa pitsiä, niin onko se lopputulos Kreetan pitsiä?

Ai ei vai.

No, joka tapauksessa olin Kreetalla ja virkkasin pitsiä.

  

If someone – anyone – is at Crete and crochets lace is the finished work Cretan lace?

You say no?

Well, anyway I was at Crete and crocheted lace.

Virkkasin niin innokkaasti, että bambupuinen koukku katkesi.

I crocheted so eagerly that I broke my bamboo crochet needle.

Onneksi oli myös metallinen koukku mukana, vaan se oli liian iso langalle ja minun kätösiini vaikka kuinka tiukkaa yritin tehdä.

Luckily I had a metallic needle as well but it was too big for the thread and for my hands. Even though I tried to crochet very tight.

 

Kreetalla oli ihana turkoosi meri.

There was this stunningly beautiful turquoise sea at Crete.

Virkatut kukkani alkoivat kiivetä kallioilla. My crocheted flowers started to climb up the rocks

 

Ne kiipesivät yhdessä jonossa.   They queued up.

 

Ja yhdistyivät ja kiipesivät. And they joined together and continued climbing..

Vaan tuli meri vastaan. Hädissään ne takertuivat kiveen.

But they met with the sea. Panicked, they seized on the rock.

No hyvä on, eihän minun kukkani ole kreetalaista pitsiä.

Tämä on aitoa kreetalaista pitsiä.

Allright, allright, my crocheted flowers are not Cretan lace. But this is real Cretan lace.

Loppukevennys: kreetalaiset pitävät kissoista, laittavat ne jopa vahtimaan kassakonetta.

As you can see the Cretan people love cats. They even put them to keep an eye on the cashier.

Vielä on ihan pakko laittaa tämä sini-turkoosi mosaiikki –kuva Iraklionin historiallisesta museosta. Kun näin tämän, en vähään aikaan nähnyt enkä kuullut mitä ympärillä tapahtui.

I just have to show you this photo I took in the Historical Museum of Heraklion. The moment I saw this blue turquoise mosaic I couldn’t hear or see anything that happened around me.

Valkoista lankaa, valkoisia tuulimyllyjä – White yarn, white windmills

Aika outoa, mutta nyt kun lunta ei juurikaan enää ole, niin minähän menin kaupunkiin ja ostin monta kerää valkoista lankaa! Alan epäillä omaa järjenjuoksuani tai sitten mennyt talvi aivopesi minut niin valkoiseen väriin, etten enää osaa olla ilman. Niin, tai olisiko se sitten tämä matka Kreetalle valkoisten talojen ja sinisen meren maisemaan, että päätin ottaa valkoisen virkkauksen mukaan matkalle.  Huomaa, että neulomisen olen siis lopettanut tältä erää. Ei ole sitten minun syyni, jos takatalvi yllättää. Kun tämä postaus julkaistaan, olen 10 km:n korkeudessa Euroopan yllä matkalla kohti Kreetan saarta.

It’s weird but now that there’s no snow anymore I went to the city and bought several skeins of white yarn. I must be out of my mind or the last winter has brainwashed me to see white everywhere so I can’t be without it. Or maybe it is this journey to Crete and the scenery of white houses and the deep blue sea that made me take the white crochet work with me there. Notice that I really have stopped knitting for a while. I don’t want to be responsible if the winter fights back. At the moment when this post is published I’ll be flying over Europe at 10 km altitude towards the island of Crete.