Hitti vai huti - To take the good with the bad

Useita vuosia sitten tutustuin Judi Barrowsin tekniikkaan, jonka avulla saattoi ommella blokkeja leikkaamatta tai ompelematta yhtään kolmiota. 

Several years ago I familiarized myself with Judi Barrow´s technique ‘Square in a square’. She promises that you´ll never have to cut or sew another triangle again.

Kolmiot eivät ole koskaan olleet vahvin lajini, koska onnistun ompelemaan niistä aina kärjet pois. Siksi innostuin aluksi tästä jutusta ja aloin ommella pojalleni uutta päiväpeittoa tällä tekniikalla. Nyt neljä vuotta myöhemmin on valmiina noin kolmasosa blokeista. Ei siis tuntunut aluksi miltään hittituotteelta. Koska minulla oli tuolloin vain hyvin vähän aikaa ommella, olin jo unohtanut tekniikan, kun seuraavan kerran jatkoin työtä, joten jouduin aloittamaan aina alusta.

Triangles have never been one of my strengths because I always manage to sew the points off. That´s why I was excited about this technique and started to sew a new quilt for my son. Now four years later I have finished about one third of the blocks. So it didn’t seem to be a hit at  first sight. Because I had very little time to sew back then, I had forgotten the technique when I continued the work and had to start over and over again.

Tässä tekniikassa tarvitaan vain erisuuruisia neliöitä ja kaitaleita, niin ja tietenkin tekniikkaan kuuluva viivain. Minulta kesti kauan tajuta, että neliöt ja niiden tarkka leikkaaminen määrittelevät blokin suuruuden. Kaitaleiden kanssa ei ole niin nökön nuukaa, vaikka ne juuri muodostavatkin varsinaisen kuvion.

To use this technique you only need different sizes of squares and stripes – and of course a special ruler for this technique. It took me quite a while before I realized that the squares and cutting them accurately define the final size of the block. The width of the stripes is not so important although they form the actual figure.

Tekniikan hitti onkin, että blokit voi tehdä nopeasti sarjatyönä, kunhan on leikannut neliöt ja kaitaleet valmiiksi. Ja se pitää paikkansa, että yhtään kolmiota ei tarvitse leikata eikä ommella.

The trick of this technique is that you can make the blocks in quick succession if you cut the squares and stripes beforehand. And the slogan is true: never cut or sew another triangle.

Ainoa huti tulee siitä, että yhdestä blokista tulee paljon leikkuujätettä, kuten tässä näkyy. Tai eihän se mitään jätettä ole, vaan materiaalia johonkin jämätilkkutyöhön – tai useampaankin. Jämissä on myös paljon kolmioita,  joten niiden ompelemisesta en päässyt eroon kuitenkaan.

The only problem is that after finishing one block you have a huge pile of waste fabric as you can see here. Well, it’s not actually wasted. I can use the material in a scrap quilt  - or several. There are  a lot of triangles in the scraps so I didn’t get rid of them after all.

Ensimmäinen vuosipäivä - 1 st anniversary

Ensimmäinen vuosi on takana tämän blogin pitämisessä. Kun aloitin, ajattelin, että ehdinköhän tätä edes kirjoittaa (hidas hämäläinen kun olen) ja lukeeko tätä edes kukaan (pessimistinen suomalainen kun olen). Enpä arvannutkaan, miltä lukijatilasto näyttää nyt vuoden kuluttua. Suurin kävijämäärä on tietenkin Suomesta, mutta seuraavilla sijoilla ovat USA, Kanada ja Saksa. Myös Venäjältä, Ranskasta, Espanjasta ja Belgiasta seurataan blogiani säännöllisesti. Täältä katsoen sellaisista eksoottisista paikoista kuin Arabiemiirikunnat, Etelä-Korea ja Taiwan on samoin käynyt muutamia vierailijoita. Lukijatilastossa on edustettuna kaiken kaikkiaan tasan 40 maata tämän ensimmäisen vuoden aikana. Tällaisesta en olisi osannut unelmoidakaan kirjoittaessani ensimmäistä postausta.

Today is the 1st anniversary of my blog. When I started I thought whether I shall have time to write (we take it so slowly here in Häme) and nobody is going to read it anyway (we are so pessimistic here in Finland). I couldn' t have guessed what would the statistics of the readers look like now when a year has passed. Most of you are from Finland of course but runner ups come from the USA, Canada and Germany. There are also regular readers from Russia, France, Spain and Belgium. A few visitors are from such exotic countries like the United Arab Emirates, South-Korea and Taiwan (of course they are exotic only when looking from this part of the globe). In the statistics exactly 40 countries are represented during this first year. I couldn’t have imagined this when I wrote the first post.

Näiden ruusujen välityksellä lähetän kiitokseni teille kaikille ihanille ihmisille, jotka olette käyneet blogissani. Näyttää siltä, että ruusut ovat alkaneet hallita elämääni. Nämä ovat tyttäreni ylioppilasruusut parin vuoden takaa. Muut ihmiset säilövät hilloja, mutta minä kuivasin ruusut ja säilöin ne lasipurkkiin muistoksi.

With these roses I send my thanks to all you lovely people who have visited my blog. It looks like roses have taken control over my life. These roses are from my daughter´s bouquet when she graduated from high school a couple of years ago. Other people preserve jam in a glass jar but I dried the roses and keep them in a jar as a memory.

Kiitos myös kauniista kommenteistanne ja kommentoikaa toki kirjoituksiani edelleenkin.

Thank you for your lovely comments and please keep on sending them. I would appreciate it.

Thank you – Danke -[Spacíba] - Merci - Gracias – Dank - Grazie– Tack – Takk – Tak – Obrigada - Tänu 

Hiljaisuus - Silence

Tämä alla oleva työni valittiin edustamaan Suomea 9 muun työn kanssa EQA:n jurytettyyn ”Oma maa – My country” -näyttelyyn Birminghamissa, Englannissa vuonna 2007. Työn nimi on ”Hiljaisuus” ja kuvaa tätä vuodenaikaa tällä maailmankolkalla. Työ on hyvin pieni, vain A4:n kokoinen. Aion kehitellä tätä teemaa edelleen - tai siis olen aikonut jo vuodesta 2007. Ehkä siitä vielä jotain syntyy, ei sitä koskaan tiedä.

 

This work of mine was elected to present Finland along with 9 other works in the EQA’s “My Country” –exhibition in Birmingham, England in 2007. It’s called “Silence” and it’s representative of this season in this corner of the world. It’s a very small quilt, only the size of an A4 paper sheet. I’ll be working on this theme – or at least have been wanting to since 2007. Maybe it’ll grow into greatness, you’ll never know.

Kuvailin työtäni jurylle näin:

”Tulin maaliskuun alussa lämpimästä, värikkäästä, meluisasta Espanjasta Suomeen. Oli varhainen sunnuntaiaamu, oli lunta, oli kylmä, oli pimeää, mutta pieni aavistus aamunkajosta. Pienen kirkonkylän raitilla ei ollut yhtään autoa, ei yhtään ihmistä, ei mitään ääniä, ympärillä vain täydellinen hiljaisuus. Vieraasta maasta palatessani hiljaisuus ympäröi minua tuttuna ja turvallisena; se oli Suomi – se olin minä.”

 

Here’s how I described “Silence” to the EQA jury:

”I had arrived in the beginning of March from the warm, colorful and noisy Spain back to Finland. It was an early Sunday morning, there was snow, it was cold and dark but there was a hint of a sunrise in the horizon. There was not a single person on the main street of a small village. No cars, no people, no sound, just complete silence. Returning from a foreign land, silence had engulfed me in a friendly and safe way. It was Finland – it was me.”

 

Karkkipaperiruusun teko-ohje – How to make a candy paper rose

Minulta pyydettiin teko-ohjetta karkkipaperiruusuille. Tässäpä se tulee.

 I was asked to tell how I made the candy paper roses. Well, here you are.

 

Tässä kaikki tarvikkeet yhteen ruusuun (metallilankaa nyt ei tietysti mene koko kieppiä yhteen ruusuun, eikä kukkateippiäkään sen puoleen). Käytä muoville tarkoitettua liimaa

Here are all the supplies for one rose (of course you don´t need all that wire for one rose only). Use the glue meant for plastic.

 

Taita kaksi ensimmäistä paperia pituussuuntaan ja liimaa pitkät reunat yhteen. Taita kolme seuraavaa leveyssuuntaan ja liimaa lyhyet reunat. Pyöristä saksilla ne kulmat, joissa ei ole liimaa.

First fold two papers by length and glue the long edges together. Second fold three papers by width and glue the short edges together. Round off with scissors the corners with no glue.

 

Liimaa ensimmäinen paperi metallilankaan kiinni ja pyöritä paperi langan ympärille ja liimaa paperin toinen kulma kiinni.

Glue the first paper to the wire and roll the paper around it. Glue the second corner.

 

Liimaa toinen paperi samoin, mutta pyöritä nyt vähän väljemmin.

Glue the second paper like the first one but roll it this time a bit less tightly.

 

Kaksi paperia käytetty -> ruusunnuppu.

Two candy paper rolled –> a rose bud.

 

Liimaa kolmannen paperin ensimmäinen kulma vähän vinoon.

Glue the first corner of the third paper a bit diagonal.

 

Samoin kolmannen paperin toinen kulma.

Do the same thing to the second corner.

 

Neljännen ja viidennen paperin kulmat liimataan myös vähän vinoon ja paperin keskiosaa taitetaan vähän laskoksille ja liimataan myös sieltä.

Glue the corners of the fourth and fifth papers also a bit diagonal. The centers of the papers need to be folded a bit and glued also. 

 

Kaikki viisi karkkipaperia on paikoillaan.

All five candy papers are glued to their places.

 

Ruusun lehden tein kultaisesta karkkipaperista (vihreitä kun ei ollut enää jäljellä) ja liimasin sen viidennen paperin liimauskohdan peitoksi.

I made the leaf of the rose from a golden candy paper (there were no green ones left) and glued it to cover the last corner of the fifth paper.

 

Ruusun varsi peitetään kukkateipillä, jonka alkuosa liimataan peittämään terälehtien alaosa.

Cover the stem of the rose with green flower tape. Secure the tape by glue for 1 cm and cover with it the bottom parts of the candy papers.

 

Voilá! Valmis ruusu