Ensimmäinen vuosi on takana tämän blogin pitämisessä. Kun aloitin, ajattelin, että ehdinköhän tätä edes kirjoittaa (hidas hämäläinen kun olen) ja lukeeko tätä edes kukaan (pessimistinen suomalainen kun olen). Enpä arvannutkaan, miltä lukijatilasto näyttää nyt vuoden kuluttua. Suurin kävijämäärä on tietenkin Suomesta, mutta seuraavilla sijoilla ovat USA, Kanada ja Saksa. Myös Venäjältä, Ranskasta, Espanjasta ja Belgiasta seurataan blogiani säännöllisesti. Täältä katsoen sellaisista eksoottisista paikoista kuin Arabiemiirikunnat, Etelä-Korea ja Taiwan on samoin käynyt muutamia vierailijoita. Lukijatilastossa on edustettuna kaiken kaikkiaan tasan 40 maata tämän ensimmäisen vuoden aikana. Tällaisesta en olisi osannut unelmoidakaan kirjoittaessani ensimmäistä postausta.
Today is the 1st anniversary of my blog. When I started I thought whether I shall have time to write (we take it so slowly here in Häme) and nobody is going to read it anyway (we are so pessimistic here in Finland). I couldn' t have guessed what would the statistics of the readers look like now when a year has passed. Most of you are from Finland of course but runner ups come from the USA, Canada and Germany. There are also regular readers from Russia, France, Spain and Belgium. A few visitors are from such exotic countries like the United Arab Emirates, South-Korea and Taiwan (of course they are exotic only when looking from this part of the globe). In the statistics exactly 40 countries are represented during this first year. I couldn’t have imagined this when I wrote the first post.
Näiden ruusujen välityksellä lähetän kiitokseni teille kaikille ihanille ihmisille, jotka olette käyneet blogissani. Näyttää siltä, että ruusut ovat alkaneet hallita elämääni. Nämä ovat tyttäreni ylioppilasruusut parin vuoden takaa. Muut ihmiset säilövät hilloja, mutta minä kuivasin ruusut ja säilöin ne lasipurkkiin muistoksi.
With these roses I send my thanks to all you lovely people who have visited my blog. It looks like roses have taken control over my life. These roses are from my daughter´s bouquet when she graduated from high school a couple of years ago. Other people preserve jam in a glass jar but I dried the roses and keep them in a jar as a memory.
Kiitos myös kauniista kommenteistanne ja kommentoikaa toki kirjoituksiani edelleenkin.
Thank you for your lovely comments and please keep on sending them. I would appreciate it.
Thank you – Danke -[Spacíba] - Merci - Gracias – Dank - Grazie– Tack – Takk – Tak – Obrigada - Tänu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti