Kesän satoa, kirjansidonta - The summer harvest, book binding

Tänä kesänä en ole saanut tilkkutyörintamalla oikein mitään aikaan. Kaikkea muuta olen kyllä puuhastellut niin, ettei ole jäänyt aikaa päivittää tätä blogiakaan.  Alkukesästä opettelin RAITA-opinnoissa kirjansidontaa. 

This summer I didn’t get much done as far as the quilting goes. I’ve been keeping busy with various other projects so I haven’t had time to write this blog either. In the early summer I learned book binding (in connection with my artisan studies called RAITA =stripe).

Maalasin kansipaperin ja käytin estona vahaa ja sain aikaan näin nostalgisen työn. Tästä tulee mieleen 50-luku (ei sillä että muistaisin sitä vuosikymmentä). Tämä pitäisi kotitehtävänä täyttää kesän kuvilla, joissa aiheena on (yllätys, yllätys) raita! 

 I painted the cover paper using wax to make colored figures. Look what a nostalgic piece I managed to do! It reminds me of the 50’s (not that I could remember that  decade!). For homework this summer I have to fill this book with photos of stripes.

Toisen kirjan kansipaperiin valitsin vihreän värin ja sivuina käytin erivärisiä papereita. Yritin saada aikaan kuvioita suolalla, mutta käytin liian hienoa suolaa. Sitä varisee kirjasta edelleen joka paikkaan. 

For the cover paper of the other book I chose green and used bright colored papers as pages. I tried making  figures to the cover with salt, but I used too fine salt. It is still falling off the book to all over the place.

 

Pintarakenteesta tuli kuitenkin mielenkiintoinen.

 Anyway the surface became rather interesting.

Ongelma ja sen ratkaisu – A problem and its solution

Tyttärelläni oli ongelma. Ei mikään suuri, mutta kuitenkin silmäänpistävä. Se näkyy tässä kuvassa.

My daughter had a problem. It wasn´t a big one but easy to notice. You can see it in this photo.

Tyttäreni asunnon seinät on maalattu kauniin siniseksi, paitsi patterit ovat vaaleanpunaiset. Kaunis on siis minun mielipiteeni. Asunto on pieni ja toimiva, mutta hän melkein hylkäsi sen sinisten seinien vuoksi. Olen kertonut ennenkin, ettei hän ei ole lainkaan sininen ihminen. Mutta se suuri MUTTA, ikkunalauta oli jätetty alkuperäiseen asuunsa, siis myrkynvihreäksi! Voin melkein pahoin, kun näin sen ensi kerran. Aloin heti suunnitella siihen ikkunalautavaatetta tai tilkkuliinaa tai miksi sitä kutsuisi. Valitsin hyvin neutraaleja beigejä, lohenpunaisia, toffeen ja mudanharmaan värisiä kankaita ja hyvin yksinkertaisen tilkkumallin.

The walls in  my daughter´s apartment are painted with a beautiful sky blue paint except the radiator which is pink. Well, it´s only my opinion that blue is beautiful. Her apartment is small but functional but she almost turned it down because of the sky blue walls. As I have told you before she doesn´t like the blue at all. The big BUT is however that the window sill has been left as it is, poison green! I almost felt sick when I saw it for the first time. I immediately began designing a window sill quilt runner or whatever it´s called. I chose a very neutral beige, salmon pink, toffee and mud grey fabrics and a very simple block.

Ikkunalauta on koko huoneen levyinen, joten työstäkin tuli 3,4 m pitkä ja 18 cm leveä. Ompelin siihen viidet solmiamisnauhat, jotta se pysyisi paikallaan.

The window sill reaches the entire length of the room. Therefore the runner became 3,4 metres long and 18 cm wide. I sewed five pairs of laces to keep it in its place.