sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Huhtikuu on kuukausista julmin – April is the cruelest month



Huhtikuu alkaa huomenna. Ja huhtikuu – se on kuukausista julmin.  Tämä tilkkutyö kertoo tarinan huhtikuusta 2006, joka oli kurainen, loskainen, kylmä ja luminen. Samanlainen takatalvi oli elämässänikin silloin. Toukokuuta kohti alkoi olla jo vähän vihreääkin (työn oikeassa alalaidassa)
 


April begins tomorrow. And April – it is the cruelest month. This quilt tells the story of  April 2006 which was muddy, slushy, cold and snowy. I had the same kind of spring frost in my life back then. Towards May there was a bit of green as you can see in the lower right corner of the work.


Työn muodot ja värit tulivat alitajunnastani. Valitsin kankaat sillä perusteella, mikä sattui tuntumaan hyvältä. Työ koki kovia. Kerran yhtenä yönä se putosi suunnitteluseinältäni lattialle yhdeksi mytyksi. En uskonut saavani työtä koskaan valmiiksi. Se olikin keskeneräinen parikin kertaa useita kuukausia.


The forms and colors in the work came from my subconscious. The fabric choices were based on what just happened to feel good for me. The work went through hard times. At one night it fell down from my sketch wall and it was all mixed up together. I thought I’d never get it finished. It was half-done for several months a couple of times.


Työ on käsin tikattu. It is hand quilted.



Lumitähtiä ei ollut alkuperäisessä suunnitelmassa. Ne tulivat mieleeni vasta tikkausvaiheessa.


The snow stars weren’t in the original plan. They occurred to me when I quilted the work.



Työ osallistui yhtenä Suomen edustajana 14. eurooppalaisille tilkkupäiville Ranskassa vuonna 2008. Näyttelyn aiheena oli ”Pohjoinen valo – pohjoinen väri”.


My work participated in the 14th European Patchwork Meeting in 2008 in France as one of the representatives from Finland. The theme of the exhibition was “Boreal light – boreal colour”

5 kommenttia:

Tiinatei kirjoitti...

Hieno työ tikkauksineen, miten olet jaksanutkaan tikata noin tiivistä jälkeä käsin.

HanneLinen kirjoitti...

Tuohon aikaan minulla ei ollut sellaista ompelukonetta, jolla olisi saanut kunnollista tikkausjälkeä. Ja käsin tikkaaminen on jotenkin rauhoittavaa. Kehitin aikanaan ihan omintakeisen tekniikan, ennen kuin tiesin miten oikeasti piti käsin tikata. En sitten ruvennut poisopettelamaankaan omasta tekniikastani, kun sillä sai kuitenkin ihan hyvää jälkeä.

Tilkkureppu kirjoitti...

Työ on todella seisuttava ja niin kauniita nuo tähdet!
Työn tikkaukset ovat kauniit ja siistin tiheästi tikattu!

Karen kirjoitti...

A wonderful quilt!

HanneLinen kirjoitti...

Tilkkureppu: tämä työ seisauttaa minutkin aina kun näen sen, saan siitä hyvin ristiriitaisen olon, en varmaan koskaan ripusta sitä seinälleni.

Karen: thank you for your kind words