lauantai 24. marraskuuta 2012

2. väri, 2. yritys – 2nd color, 2nd try



Olin tosi pettynyt ensimmäiseen kurjenkelloblokki-yritykseeni. Yritin lohduttautua tummalla suklaalla ja halvalla (siis en vähällä rahalla vaan sillä seesaminsiemenmakeisella). Yleensä ne auttavat. Vaan nyt ei. Eikä kumpaakaan ole enää jäljelläkään. Oli siis ryhdyttävä tekemään jotain. Otin tähän hommaan sellaisen insinöörimäisen otteen (se on ilmeisen tarttuvaa, ainakin pitkällä tähtäimellä, tässä tapauksessa vuosikymmenien avioliiton sivutuotteena). Erittelin, mikä meni vikaan. Kohta 1: pastelliset värit ei passaa minulle, kohta 2: pikkutarkka piperrys vie hermot, kohta 3: ompelukoneeni Ladyn keskusmoottori alkoi käydä kuumana ja kone laittoi minut välillä vähäksi aikaa jäähylle.

I was really disappointed with my first attempt of the peach-leaved bell flower block. Dark chocolate and halva usually help but not this time. Besides I ran out of them already. I had no choice but to do something about it. A kind of an engineering point of view seemed to bring the right solution to this problem (obviously it’s catchy at least in the long run; in this case it’s a side effect of being married with my DH for decades). I analyzed what went wrong. 1) The pastels aren’t my favorites. 2) The accuracy required is getting on my nerves. 3) The motor of my sewing machine “Lady” heated up so much that it sent me to the penalty box from time to time.

 
Ja miten tästä toivutaan: 1) kurjenkellon kukka on aika vaalea, mutta hei, tämä on minun työni, saan käyttää ihan mitä värejä haluan, 2) ensimmäinen blokki oli 17 x 17 cm, seuraavasta teen isomman, 3) käytän isompia jämätilkkuja, niin ettei tule liian monta saumaa kohdakkain, ehkä Ladykin suostuu sitten ompelemaan (jos ei, niin en tiedä millä sitä lahjoisin, kun se ei syö suklaatakaan, ehkä lupaan puhdistaa sen puolakotelon useammin)

How can I recover from this situation? 1) The peach-leaved bell flower is quite pale, but hey, this is my quilt and I can use any colors I like. 2) The first block was 7” x 7” the next one will be bigger. 3) I’ll use bigger scraps so that too many seams won’t be overlapping. Maybe my “Lady” is then willing to co-operate (if not, I don’t know how to bribe it, maybe I’ll promise to clean its bobbin hole more often)


Otin samoja värejä kuin aiemminkin, mutta vain tummempina versioina. Sininen on oikeasti violetimpi, mutta kamera välitti kuvan liian sinisenä.

I used the same colors as earlier but in darker tunes this time. The blue has actually more violet in it but in the photo it doesn’t look exactly right.


Tein omatekoista kangasta vain sen verran kuin tarvitaan ja mietin jo tehdessäni, miltä se näyttää valmiina. 


I sewed the self-made fabric just as much as I need and tried to figure out how it’ll look like when it’s ready. 





Ihan itselleni kiusaksi tein vielä yhden pienen vaalean kurjenkelloblokin jäljelle jääneestä omatekoisesta kankaasta ja asettelin pienet blokit isomman blokin kulmiin. Sinnehän piiloutuvat! 


Just to tease myself I made another small pale block from the left overs and sewed the small blocks in the corners of the big block. They hide away there perfectly!


Tässä vertauksen vuoksi pikkuruinen pihlajanmarjablokki valtavan kurjenkelloblokin vieressä.

Just to compare, you can see here the tiny rowan berry block beside the huge peach-leaved bell flower block.


Tämä homma meni niin kuin minulla aina menee. Ensin alan innoissani tekemään ilman suunnitelmaa, sitten tulee joku ongelma ja yleensä joudun purkamaan tai työ jää UFOksi. Vaan nyt en antanut periksi ja sain itse asiassa tehtyä työlle suunnitelmankin. Kurjenkelloblokki jää keskelle, kulmablokit ovat 2/3 siitä ja reunoille vielä niitä pienimpiä blokkeja. Minun tarvitsee keksiä siis vielä 11 väriä, mutta värejähän on joka puolella, joten se ei liene turhan vaikeaa.

It was very typical of me to work in this way. In the beginning I eagerly start the sewing machine without a hint of a plan. Then there will be some kind of a trouble and I have to unstitch or the work becomes a UFO. This time I didn’t give up and eventually I made a proper plan. The bell flower block will be in the middle of the work. The corner blocks will be 2/3 of it and I need to do just a few of the smallest blocks. All I have to do is to select 11 colors more but it won’ be too difficult because there are colors everywhere around me.

3 kommenttia:

Soile Kivinen kirjoitti...

Sympaattisen näköisiä kukkasia, itse olen tehnyt ao blokkeja usein, ovat ihan suosikkejani.

Tiinatei kirjoitti...

Kaunista! Työprosessisi etenee ihan kuin minulla, ratkoja on tuttu kaveri!

HanneLinen kirjoitti...

Soile: niin, mä kyllä yritän tehdä näistä tähtiä, mut voihan ne olla kukkasiakin

Tiinatei: hienoa löytää muitakin ratkojan kavereita :)