Bling bling

Kun syksy oli vielä hienoimmillaan, 11 naista eri puolilta Etelä-Suomea kokoontui yhteen viikonlopuksi kuten joka vuosi jo 7 vuoden ajan (vai montako se oli?). Se ei ole mikään salaseura eikä ompeluseura eikä edes salainen ompeluseura, vaikka yhdestä tämänvuotisesta aiheesta niin voisi päätellä. Halukkaat harjoittelivat virkkaamista juomatölkkien avausrenkaista ja langasta. Itse en osallistunut harjoituksiin, koska totesin että materiaalin hankinta olisi minulle hyvin hidasta ja se saattaisi vaarantaa terveyteni (riippuen juomatölkkien sisällöstä tietenkin).

When this autumn was still at its best, 11 women from different corners of southern Finland gathered together for a weekend like every year for the 7^th time already (or how many times has it been?). It is not a secret society or a sewing society nor even a secret sewing society even though you might draw that conclusion from one of this year’s topics.  All who wanted could practice crocheting with thread and opening tabs of beverage cans. I didn´t participate in the practice session because I realized that collecting the material would be difficult for me and besides it would probably risk my health (depending on the contents of the cans of course).

 

Avausrenkaita on uskomattoman monia erilaisia ja erivärisiäkin.

It is incredible in how many sizes and colors of opening tabs you can find.

Tarvitsee osata tehdä vain ketjusilmukoita, kiinteitä silmukoita ja pylväitä, ei muuta. 

 All you need to know is how to make a chain stitch, a single crochet and a double crochet and that’s all. 

Nämä kassit ja pussukat olivat ihailtavina ja inspiraation lähteinä, eivät siis valmistuneet viikonlopun aikana.

 These bags and purses were there just to be admired and giving inspiration. They weren´t completed during the weekend.

Punaiset purjeet – Red sails

Istuin eilen parvekkeella ottamassa aurinkoa. Tosin vain kasvoille, mutta enpä ole moista tehnyt koskaan ennen lokakuussa. Joinakin vuosina olen voinut ottaa aurinkoa jo huhtikuun lopussa, mutta en koskaan lokakuussa. Kesät ovat tulleet pidemmiksi ja kuumemmiksi näilläkin leveysasteilla. Siinä istuessani ajatukset tietysti lipuivat kesään ja erityisesti veneisiin ja laivoihin.

Yesterday I was sitting on my balcony sunbathing. Well, only for my face that is but I have never been able to do such a thing in October. Sometimes it has been possible to sunbathe already at the end of April but never in October. Summers have become longer and hotter even on these latitudes. So I was sitting there thinking of summer and especially boats and ships.

 

Tein pari vuotta sitten tilkkupeiton tilaustyönä erään ystäväni juuri syntyneelle lapsenlapselle. Ystäväni oli rohkea ja antoi minulle vapaat kädet tehdä mitä halusin. Ja niin minä teinkin! Olin aina halunnut tehdä purjeveneblokin ja nyt käytin sitä tässä peitossa.

A couple of years ago I made a commission quilt to a friend of mine who wanted to give it as a gift to her newborn grandchild. She was brave and gave me free hands to do whatever I wanted. And so I did! I had always wanted to try a sailboat block and I used it in this quilt.

Tein muutaman purjeen punaiseksi. Muistin kuulleeni lapsena iskelmän nimeltä ”Punaiset purjeet”. Mietin sitä silloin pienessä päässäni ja ihmettelin, miksi purjeet olivat punaiset, sillä en koskaan ollut Suomessa nähnyt punaisia purjeita, ainoastaan valkoisia.

I made a few of the sails red. I remembered that as a child I used to listen to a song called “Red sails”. In my little head I kept wondering why the sails were red. I had never seen red sails in Finland, only white sails.

 No, itse asiassa tässä työssähän melkein kaikki purjeet ovatkin sinisiä.

Well, anyway in this quilt almost all sails are blue.

Yksi blokki kertoo yöpurjehduksesta valkoisin purjein. 

One block tells a story of sailing in the night with white sails.

Lomavirkkausta – Crocheting holidays

Olin viikon lomalla Espanjassa. Ennen lähtöä mietin, miten saada 4 tunnin lento kulumaan. Ainahan voi toki lukea, mutta kirja painaa käsimatkatavaroissa. Saksia ja neuloja ei saa viedä koneeseen sisälle. Mutta puiset puikot ja virkkuukoukut saa viedä! Päivää ennen matkaa kävin ostamassa bambupuisen virkkuukoukun ja kotoa löytyi kerä riittävän ohutta lankaa, jotta sen saa käsissä poikki.
 

Last week I spent my holidays in Spain. It is a 4 hour flight from here and I wondered how I could pass the time. You can always read but a book is heavy in the hand luggage. Scissors and needles are forbidden in the cabin but wooden crocheting needles are allowed! A day before the journey I bought a crocheting needle made of bamboo. At home I found a skein of adequately thin yarn so that I could cut it with my bare hands.

Novitan Tico Tico oli jäänyt jostain edellisestä projektista. Vyötteessä luki, että se on sukkalankaa, mutta mistäpä se lanka tietää, mitä siitä tehdään. Se oli vielä kaiken lisäksi pätkävärjättyä, joten yhdestä kerästä tuli monivärisiä isoäidin neliöitä.

A skein of Novita’s Tico Tico yarn was left over from an earlier project. In the belt of the skein I read the yarn was meant to be used for socks. Well, the yarn doesn’t know what I am going to make out of it. Besides it was multicolored so I needed only one skein to make multicolored grandma’s squares.

Virkkasin koneessa. Varmistin ensin tyttäreltä, ettei häntä nolota istua vieressäni, kun virkkaan.

I crocheted in the plane. First I made sure that my daughter wouldn’t get too embarrassed to sit next to me while I crochet.

Jatkoin virkkausta rannalla aurinkovarjon alla.

I kept on crocheting on the beach under a sombrella.

Yhdestä kerästä sain aikaan kuusi 15 cm x 15 cm neliötä. Matkan jälkeen yritin ostaa samaa väriä lisää, mutta en enää löytänyt, oli varmaan jotain viime talven väriä. Mitäpä nyt teen näillä kuudella neliöllä?! En saa niistä liiviä, en huivia. Jonkinlaiset sukantapaiset töppöset varmaan onnistuisivat. Luulen, että lanka sittenkin tiesi, että se oli sukkalankaa.

I managed to crochet 6 squares (15cm x 15 cm) from one skein. After the journey I tried to buy more yarn of the same color but I couldn’t find it anymore. It must have been a last season color. What am I to do with these six squares?! I can’t make a vest or a scarf out of them. Perhaps some kind of socks might be possible. I’m sure the yarn knew after all that it was supposed to be knit into socks.

Kesän satoa, emalikoruja – The summer harvest, pieces of enamel jewelry

Tämän vuoden viimeinen kesäkurssi oli emalikorukurssi. En ollut koskaan ennen emalia käsitellyt, joten ihan noviisina tämä kurssi onnistui yli odotusten. Sain tehtyä ihan käyttökelpoisia koruja ja tutustuin emalivärien ihmeelliseen käyttäytymiseen uunissa.

In the last summer course of this year I made pieces of enamel jewelry. I had never handled enamel before, so as a total rookie the course surpassed my expectations. I managed to finish several usable pieces of jewelry and learned how amazingly the enamel colors change in the oven.

Mitään erikoistekniikoita en ennättänyt kokeilla, perustekniikan opettelussa oli kylliksi näin ensimmäisellä kurssilla. 

I didn’t have time to try out any special techniques as learning the basics was enough for the first course. 

Tästä kaulariipuksesta pidän erityisesti.
This pendant is my favorite.

Kesän satoa, leimasimia – The summer harvest, stamps

Edelleen RAITA-opintohin liittyen kävin kesällä puutyökurssin, jossa teimme kankaanpainantaan käytettäviä leimasimia. En ollut koskaan aiemmin tehnyt mitään puusta, enkä ollut käyttänyt edes porakonetta. Opettajana ollut taiteilija otti minut koekaniiniksi, kun hän selitti miten akkuporakonetta käytetään. Siinä hän teki virheen. Surautin porakoneen läpi vanerilevyn ja puualustan melkein metallipöytään asti. Hän siirsi heti työn tehtäväksi puupöydälle. No, onhan se aina hyvä tietää, miten asioita EI pidä tehdä.

Also connected with my RAITA artisan studies I enrolled on a woodworking course. There we made stamps we can use when printing fabric. I had never made anything out of wood; I hadn’t even used a power drill before. The woodwork artist who was our teacher used me as a guinea pig to show the others how a battery power drill is used. It was a big mistake. I pushed the button and drilled through the plywood and the wooden cover and almost reached the metal table. He immediately moved all the stuff to a wooden table. Well, I think it’s always good to know how you should NOT do things.

 

Tein aluksi nämä leimasimet vanerilevystä. Se oli aika hankalaa, sillä levy lohkesi helposti. Toisaalta työ valmistui nopeasti.

I began by making these stamps out of plywood. It was rather difficult because the plywood broke off easily. On the other hand the work was finished quickly.

Oikean puun käsittely kiinnosti minua enemmän. Kaiversin erilaisilla taltoilla siperianmahonkia ja siinä oli jotain mielettömän hienoa, ehkä se oli se, että puu on elävä materiaali. Vaneri vaikutti kuolleelta materiaalilta ainakin minun käsissäni. Tai kukaties onnistuin tappamaan sen porakoneella.

The handling of real wood interested me more. I carved Siberian mahogany with different kinds of chisels. I felt it was extremely great to carve it. Perhaps it was because the wood had been a living material once. The plywood seemed to be a dead material, at least in my hands. Or who knows, maybe I managed to kill it with the drill.

Kiitos - Thank you

Kiitos kaikille, jotka äänestitte tilkkutyötäni Quilting Galleryn kilpailussa. Työni oli viides, sai 55 ääntä ja 13 % kaikista annetuista äänistä, mikä on mielestäni loistosaavutus. 

Thank you all who voted for my quilt. The voting is over and my quilt was the 5^th, got 55 votes and 13 % of all the votes. I think it was an amazing achievement, thanks to you.

Thank you – Tack – Takk – Tak – Danke –Dank - Gracias – Obrigada – Merci - Grazie– Tänu – [Spacíba]