Kesäkassi – A summer bag

Viimeksi postatessani oli vuosisadan kylmin kesäkuu ja nyt on sitten vuosisadan kuumin heinäkuu, yli kolmessakympissä huitelee lämpö, mitä nyt rajut ukkoskuurot välillä vilvoittaa ilmaa. Ajattelin sitten viimeistellä kassin, jonka melkein sain valmiiksi Liisa Teittisen kesäkurssilla kesäkuussa.

Last time I complained about how chilly summer weather we had here in Finland. Now we have the hottest July for decades, over 30 ˚C and thunder storms every now and then. That’s why I decided to finish the summer bag I began to make in the summer course by Liisa Teittinen.

Lähtökohta oli Mallorcalta ostamani rantakassi. Ilman sankoja kassin korkeus on n. 40 cm ja se on tosi hyvän mallinen, pysyy hyvin luisuillakin olkapäillä. Se on jonkinlaista muovia, joten märän uimapuvun ja pyyhkeen siinä kuljettaa keposesti.

I took a summer bag I bought in Mallorca. Its height is about 40 cm and its shape fits very well to my shoulder. It’s made of some kind of plastic and I used to carry my wet swimming suit in it.

Ompelin kassin sisään kaksi taskua, kännykälle ja avaimille, jotta siitä tulisi toimivampi.

Inside the bag I sewed two pockets, one for the keys and one for the mobile.

Koska Liisa Teittisen kurssin aiheena oli monimuotoista kangaspintaa, päätin päällystää kassin batiikkivärjäämälläni puuvillakankaalla. Ja kesäkassi kun on kyseessä, kukkiahan siihen pitää sommitella. Yritin tässä vähän jotain vihreää lehteäkin mukaan, mutta matkan varrella hylkäsin ne.

I decided to cover the bag with a batik fabric I had dyed myself. Because it’s a summer bag I designed some flowers on it.

Kukkien terälehdet leikkasin käsituntumalla batiikkikankaista ja organzasta. Silitin terälehdet kaksipuoliselle liimakankaalle.

For the petals I used batik fabric and organza.

Ompelin erivärisillä langoilla terälehdet vihreään pohjakankaaseen. Tämä siis ennen kankaan kiinnittämistä kassiin.

I sewed the petals to the batik fabric before I sewed the fabric to the bag.

Vähän lisää volyymia kukkiin ompelulla.

I made the flowers bigger by sewing outside the petals.

Keskelle kukkia ompelin niitä mitä ne nyt on – heteitä? emejä?

In the middle of the flowers I sewed those little things – carpels?

Kaksi kukkaa valmiina, kolmas ei ensin kuulunut suunnitelmaan, mutta kun taustapuoli näytti jotenkin tyhjältä, tein sinnekin pienen kukan.

Two flowers are finished. At first I didn’t design the third flower, but when the back of the bag seemed so empty I sewed a little flower there too.

Ompelin päällisen kiinni kassin vetoketjuun, joten kassin paino on edelleen alkuperäisellä kassilla eikä päällisellä.

I sewed the cover to the zipper of the bag. In that way the whole weight of the bag remains still to the original bag and not to the cover.

Kolean kesän peitto – A blanket for a cool summer

Tällä hetkellä ulkona on niin koleaa, että onneksi sain tämän peiton valmiiksi jokin aika sitten. Aloitin sitä jo täällä (klik).

At the moment the weather outside is so chilly that luckily I managed to finish this blanket a while ago. I told you about it here (klik).

Käytin neliöissä vain ruskean, valkoisen ja harmaan eri sävyjä.

In the squares I used only different tones of brown, white and grey.

Se mikä kuvassa näyttää siniseltä, on itse asiassa aivan harmaata lankaa.

The garn that looks blue in the picture is actually grey.

Keskellä on kukkaneliöitä ja yksivärisiä tein useita samaa mallia, mutta kuvioidut ovat melkein kaikki erilaisia.

In the middle there are flower squares. They are all different.

Jos oikein tarkkaan katsoo, on ruutujen asettelussa jotain symmetriaa. Tai ainakin yritystä siihen suuntaan.

If you look carefully you might notice that there is some kind of symmetry in the arranging of the squares.

Tekstiiliveistos: Unelmien tuoli – Textile sculpture: The chair of the dreams

Käsityötaiteen opinnoissa piti viime syksynä valmistaa unelmien tuoli. Työterveyslääkäri oli juuri pari päivää aikaisemmin sanonut minulle, että tuoli tappaa, että pitäisi liikkua enemmän. En siis alkanut suunnitella mitään oikeaa tuolia, vaan kaivoin pääkoppani sisästä lapsuuden muiston, jossa keinuin isäni valmistamassa narukeinussa ja tunsin itseni vapaaksi. Olin jotain 6-vuotias. Piirsin siitä tällaisen.

In my art studies last autumn I was supposed to make a chair of the dreams. My doctor had just said to me that a chair is a killer and I should walk more. That’s why I didn’t design a real chair but remembered that my father had made me a swing chair when I was about 6 years old. I made a picture of it.

Ja toiselta puolelta sen pitäisi näyttää tällaiselta. Ja kankaasta tehtynä, totta kai. Eikä mitään hajua, miten sen saisi pysymään pystyssä, että sitä voisi katsella molemmin puolin. Se olisi sitten sen ajan murhe, kun siihen asti pääsisin.

From the other side it should look like this. And made of fabric of course. I had no clue how to keep it upwards so that it could be watched from both sides. I would think of it later.

Alkuun päästäkseni kokosin tarvikkeita.      Some equipment to start with.

Sen varsinaisen tuolin eli puupalikkaa kuvaavan esineen valmistin mikroaaltouunissa.

The actual chair or the thing that would represent the wooden swing I made in a micro wave oven.

Tein varmuuden vuoksi kolme eriväristä ja erikokoista, että on mistä valita. Valitsin oikean puoleisen.

Just to be sure I made three alternatives in various colors and sizes. I chose the one on the right.

 

Ja sitten ei kun seinää maalaamaan vehnäjauhovellibatiikilla ja munakoison väristä kangasväriä tiilen väriselle pohjalle, jonka olin värjännyt joskus vuonna miekka ja kivi.

Then I began to paint the wall of the barn. I used wheat flour batik and textile color.

Puukin piti rakentaa, niin, ja maa tuli siinä samalla.

I made the tree and the ground at the same time.

Keinun narujen liimaus kuivumassa hohtimien avulla.

I glued the strings of the swing to keep them straight.

 

Sitten tuli eteen se, miten työn saisi pystyyn. Kokeilin jos jonkinlaista rautalankaviritystä, mutta huteraa oli. Otin sitten pari kirpparilta ostamaani kynttilänjalkaa ja liimasin niihin kangasta ja siinä se on.

Then I had to figure out how to keep the work standing upright. I tried wire but it made the work only flimsy. Then I covered two candlesticks with fabric and the work was finished.

Ja sama toiselta puolelta. And the other side.

Tänä viikonloppuna oli opintotöidemme näyttely Lahden Kansanopistolla. En itse ollut rakentamassa näyttelyä ja teki mieleni vähän korjata työtä parempaan asentoon, mutta kun lapussa luki, että töihin ei saa koskea, niin aloin nynnyillä. Siis hei, tämähän on minun työni, kai minä saan siihen koskea. Jätin sen kuitenkin silleen. Näyttely on muuten avoinna vielä huomenna maanantaina 26.5. klo 12-18.

This weekend there was an exhibition where my chair of the dreams was on display. I'm not completely pleased with how it was set up. It doesn't look at its best like that but what can I do.