Korukurssilla
kokeilin itselleni outoa materiaalia – muovia. Olin saanut pojaltani lahjaksi
kolme eriväristä muovista teesiivilää. Ne olivat jo käytössä väljistyneet ja
päästivät teenporot kupin pohjalle, mutta en hennonnut niitä poiskaan heittää.
Niinpä tein niistä rintakoruja, mitäs muutakaan. Tässä vihreän siivilän
varsiosasta tehty rintakoru.
In the course of recycled jewelry I used very strange material for me –
plastic. My son had given me three tea strainers. I had used them a lot and
they had enlarged so much that they let all the leaves through. I couldn’t bear to part with them though. I thought they
could be good material to make brooches. Here you can see the brooch made of
the handle of the green tea strainer.
Kieputin
siihen vihreää rautalankaa – sitä kai käytetään puutarhassa – olin ostanut sen
kirpparilta, kun halvalla sain. Yritin pujotella pieniä helmiä rautalankaan,
mutta rajansa kaikella näpräykselläkin.
I spun green wire around it and tried to string little beads to the wire
but it was a hopeless task.
Kolme
isoa lasihelmeä kiinnitin rautalangalla ja reunoille pujottelin tyttären
muoviset korvakorut. Lopputulos on aika hulvaton.
Instead I strung three big glass beads to the wire and put my daughter’s
plastic ear rings to the edge. The brooch looks quite conspicuous.
Keltaisesta
siivilästä käytin kuppiosan, johon pujottelin hopealankaa ja liimasin
hopeanvärisiä helmiä pohjalle. Reunaan kiinnitin yläosan keltaisesta
mustekynästä, jossa oli metallin värinen pidike. Tämäkin on siis rintaneula.
I decorated the cup of the yellow tea strainer with silver thread and beads.
To the edge I glued an upper part of a yellow pen with a metallic holder. This is also a brooch.
Innostuin
muovista niin, että pilkoin muutaman fetajuustorasian sisällä olevan sinisen
reiällisen siivilän ja liimasin reikien taakse erivärisiä muovinpalasia, joita
leikkelin purkkien kansista ja laastarin pakkauksista ja mitä mistäkin.
I was so excited about the plastic as material that I scissored several
blue strainers I found inside feta cheese containers. Behind the holes I glued
little plastic pieces in different colors.
Tein
vielä korvakorutkin samaa sarjaa. Muovinen helminauha täydensi työn.
I even made plastic ear rings to the same series.
Rintakorusta
jätin yhden ruudun tyhjäksi, siitä näkyy sitten alla olevan puseron väri.
Reunoille laitoin sähkömiehen teippiä. Muovia sekin.
This is a brooch made of the same material. I left one square empty so
that the color of the blouse shows through the hole. The edges are covered with
the electrician’s tape; it’s made of plastic of course.
Puuterirasioista
sain monta metallista kaukaloa. Yhdestä tein tällaisen syksyisen rintaneulan,
johon käytin kalenterin sivun, kuivattuja lehtiä ja puolitetun viinipullon korkin.
Siis aidon korkkisen korkin, niitähän ei nykyään enää saakaan – ovat siirtyneet
metallikorkkeihin. Siinä hävittivät yhden nautinnon eli sen kun kiertää korkkiruuvin
korkkiin ja vetää korkin pois pullosta ja kuuluu hauska poksahdus ja juhlat voi
alkaa.
I used one of my many empty powder compacts to make this autumn brooch.
I glued a sheet of a calendar (September), dried leaves and a half of a cork
stopper to it.
Yhden
puuterikaukalon täytin Portugalin matkamuistoilla - tai sellaisia esittävillä pikku esineillä. Se oli ensimmäinen maa,
johon nuorena tyttönä matkustin ja sillä on edelleen lämmin paikka sydämessäni.
Korusta tuli vähän liian hutera, joten ehkä en käytä sitä koruna, vaan laitan
sen kehyksiin ja teen siitä pienen taulun työpöydälleni.
One compact I filled with souvenirs from Portugal – or some things that
look like souvenirs. Portugal was the first country I ever visited abroad and
it still has a warm place in my heart. The brooch is a little bit too unstable
to wear on a blouse but I’ll put it in a frame and then I can watch it on my
writing table.
3 kommenttia:
Kyllä muovistakin saa kaikkia tehtyä, suosikkini on tuo ensimmäinen rintakoru teesiivilästä ja kaulakoru ja korvikset fetapurkin siivilästä, ihanaa luovuutta itseltäni ei luonnistuisi!
Siis niin hauskoja koruja! Sinussa asuu pieni Pelle Peloton. Voin hyvin kuvitella, että kuljet ympäri huushollia ja kaivelet laatikoita ja kaappeja "sillä silmällä2, josko löytyisi jotain käyttökelpoista.
Marle, oletkos jotenkin päässyt meille vakoilemaan? Sillä juuri noin minä tein ennen korukurssia:) Materiaalia jäi vielä kamalasti ylikin, mutta nyt ne ainakin on samassa kasassa, ettei tarvitse haahuilla ympäri huushollia, kun inspis iskee. Osan tosin palautin ihan entiseen käyttöönsä, kuten kahvimittalusikan ja kananmunanleikkurin.
Lähetä kommentti