Taiteilijatakki – Artist’s jacket

Käsityötaiteen opinnoissa oli viimeksi tuunausviikonloppu. Tarkoituksena oli muokata olemassa olevasta vaatteesta käyttökelpoinen värjäämällä, ompelemalla, kirjomalla tai mitä nyt sitten ikinä keksisimmekään. Olin jo aikaisemmin ostanut kirpputorilta luonnonvaalean jakun materiaaliltaan viskoosia ja pellavaa 50/50, joka on todella mukavan tuntuista. Lisäksi jakku on suomalaisen Twinsin mallistoa ja maksoi vain pari euroa.
During a recent crafting studies weekend we were supposed to re-design an old garment into something useful by dyeing, sewing, embroidering or by doing whatever we might think of. I had bought from a flea market a light beige jacket made out of viscose and linen 50/50. The material feels very comfortable. In addition the jacket is designed by Twins, a Finnish design house, and it cost only a couple of euros.

Koska oli syksy ja hirveän pimeää (tämä siis tapahtui marraskuussa, työn sain valmiiksi vasta nyt), halusin tuunata jakun kesäiseksi kukkaisvaatteeksi. Minulla oli ruusukankaita ja verhokappa, jossa oli viinirypäleitä. Siitä sain idean tehdä jakkuun puutarhan. Puutarha-aita vielä puuttui, mutta kun löysin palan ruskeaa verhoa, jossa oli neliömäisiä reikiä, eikun toimeksi.
Because it was autumn and awfully dark (this happened in November, but I finished the work just a few days ago), I wanted to remodel the jacket into a summery and flowery garment. When I found out that I had curtains with roses and grapes I got the idea to make a garden onto the jacket. The garden fence was still missing but when I found a piece of a brown curtain with four-cornered holes in it the problem was solved.

Huristelin ompelukoneella vielä koristetikkauksia lehtiin ja kukkiin ja rypäleisiin.
I made embroidery stitching to the leaves, flowers and grapes.

Jakku on ihan minun näköiseni. Mitään uutta en tätä työtä varten ostanut, vaan kaikki materiaali löytyi omasta takaa. Kankaat olivat enimmäkseen vanhoja verhoja. Ei tosin omista ikkunoista otettuja, vaan kirpparilta aiemmin ostettuja. Jakku sai nimensä opiskelukaveriltani Minnalta.
I like the jacket very much. I didn’t buy anything new for this work. All the material was found at home. The fabrics were mostly old curtains. Well, I didn’t rip them out of my own windows but bought them from a flea market earlier. The jacket got its name from my fellow student Minna.

Hitti vai huti - To take the good with the bad

Useita vuosia sitten tutustuin Judi Barrowsin tekniikkaan, jonka avulla saattoi ommella blokkeja leikkaamatta tai ompelematta yhtään kolmiota. 

Several years ago I familiarized myself with Judi Barrow´s technique ‘Square in a square’. She promises that you´ll never have to cut or sew another triangle again.

Kolmiot eivät ole koskaan olleet vahvin lajini, koska onnistun ompelemaan niistä aina kärjet pois. Siksi innostuin aluksi tästä jutusta ja aloin ommella pojalleni uutta päiväpeittoa tällä tekniikalla. Nyt neljä vuotta myöhemmin on valmiina noin kolmasosa blokeista. Ei siis tuntunut aluksi miltään hittituotteelta. Koska minulla oli tuolloin vain hyvin vähän aikaa ommella, olin jo unohtanut tekniikan, kun seuraavan kerran jatkoin työtä, joten jouduin aloittamaan aina alusta.

Triangles have never been one of my strengths because I always manage to sew the points off. That´s why I was excited about this technique and started to sew a new quilt for my son. Now four years later I have finished about one third of the blocks. So it didn’t seem to be a hit at  first sight. Because I had very little time to sew back then, I had forgotten the technique when I continued the work and had to start over and over again.

Tässä tekniikassa tarvitaan vain erisuuruisia neliöitä ja kaitaleita, niin ja tietenkin tekniikkaan kuuluva viivain. Minulta kesti kauan tajuta, että neliöt ja niiden tarkka leikkaaminen määrittelevät blokin suuruuden. Kaitaleiden kanssa ei ole niin nökön nuukaa, vaikka ne juuri muodostavatkin varsinaisen kuvion.

To use this technique you only need different sizes of squares and stripes – and of course a special ruler for this technique. It took me quite a while before I realized that the squares and cutting them accurately define the final size of the block. The width of the stripes is not so important although they form the actual figure.

Tekniikan hitti onkin, että blokit voi tehdä nopeasti sarjatyönä, kunhan on leikannut neliöt ja kaitaleet valmiiksi. Ja se pitää paikkansa, että yhtään kolmiota ei tarvitse leikata eikä ommella.

The trick of this technique is that you can make the blocks in quick succession if you cut the squares and stripes beforehand. And the slogan is true: never cut or sew another triangle.

Ainoa huti tulee siitä, että yhdestä blokista tulee paljon leikkuujätettä, kuten tässä näkyy. Tai eihän se mitään jätettä ole, vaan materiaalia johonkin jämätilkkutyöhön – tai useampaankin. Jämissä on myös paljon kolmioita,  joten niiden ompelemisesta en päässyt eroon kuitenkaan.

The only problem is that after finishing one block you have a huge pile of waste fabric as you can see here. Well, it’s not actually wasted. I can use the material in a scrap quilt  - or several. There are  a lot of triangles in the scraps so I didn’t get rid of them after all.

Ensimmäinen vuosipäivä - 1 st anniversary

Ensimmäinen vuosi on takana tämän blogin pitämisessä. Kun aloitin, ajattelin, että ehdinköhän tätä edes kirjoittaa (hidas hämäläinen kun olen) ja lukeeko tätä edes kukaan (pessimistinen suomalainen kun olen). Enpä arvannutkaan, miltä lukijatilasto näyttää nyt vuoden kuluttua. Suurin kävijämäärä on tietenkin Suomesta, mutta seuraavilla sijoilla ovat USA, Kanada ja Saksa. Myös Venäjältä, Ranskasta, Espanjasta ja Belgiasta seurataan blogiani säännöllisesti. Täältä katsoen sellaisista eksoottisista paikoista kuin Arabiemiirikunnat, Etelä-Korea ja Taiwan on samoin käynyt muutamia vierailijoita. Lukijatilastossa on edustettuna kaiken kaikkiaan tasan 40 maata tämän ensimmäisen vuoden aikana. Tällaisesta en olisi osannut unelmoidakaan kirjoittaessani ensimmäistä postausta.

Today is the 1st anniversary of my blog. When I started I thought whether I shall have time to write (we take it so slowly here in Häme) and nobody is going to read it anyway (we are so pessimistic here in Finland). I couldn' t have guessed what would the statistics of the readers look like now when a year has passed. Most of you are from Finland of course but runner ups come from the USA, Canada and Germany. There are also regular readers from Russia, France, Spain and Belgium. A few visitors are from such exotic countries like the United Arab Emirates, South-Korea and Taiwan (of course they are exotic only when looking from this part of the globe). In the statistics exactly 40 countries are represented during this first year. I couldn’t have imagined this when I wrote the first post.

Näiden ruusujen välityksellä lähetän kiitokseni teille kaikille ihanille ihmisille, jotka olette käyneet blogissani. Näyttää siltä, että ruusut ovat alkaneet hallita elämääni. Nämä ovat tyttäreni ylioppilasruusut parin vuoden takaa. Muut ihmiset säilövät hilloja, mutta minä kuivasin ruusut ja säilöin ne lasipurkkiin muistoksi.

With these roses I send my thanks to all you lovely people who have visited my blog. It looks like roses have taken control over my life. These roses are from my daughter´s bouquet when she graduated from high school a couple of years ago. Other people preserve jam in a glass jar but I dried the roses and keep them in a jar as a memory.

Kiitos myös kauniista kommenteistanne ja kommentoikaa toki kirjoituksiani edelleenkin.

Thank you for your lovely comments and please keep on sending them. I would appreciate it.

Thank you – Danke -[Spacíba] - Merci - Gracias – Dank - Grazie– Tack – Takk – Tak – Obrigada - Tänu