Yukata

Käsityötaiteen opinnoistani on jäänyt esittelemättä Kulttuurien viesti -kurssin tuotokseni. Olen jo aiemmin kertonut, että valitsin Japanin kulttuurin. Sehän on aika kaukana täältä katsottuna, enkä ole siellä koskaan käynyt. Joten ensin piti tehdä mindmap, johon keräsin kuvia japanilaisesta kulttuurista. Päädyin valmistamaan yukatan, joka on eräänlainen arkikimono.

In my arts and crafts studies, I had to choose a culture of a country and then make an artificial product referring to that culture. I chose Japan. I have never been there but it fascinates me. I decided to make a yukata.

Tarvitsin vielä vähän lisää apuja päästäkseni alkuun. Etsin japanilaisista tankarunoista oikeaa tunnelmaa, mutta kun en löytänyt sopivaa, kirjoitin sen itse.

Kurjet lentävät

syksyisellä taivaalla.

Niin myöhä jo on.

Kuura painuu hiuksille.

Painan pään tuuleen, lähden.

I wanted to get to the right atmosphere and searched for tanka poems. I didn’t find a suitable one but never mind, I wrote it myself. In English, the poem isn’t in tanka form (5-7-5-7-7 syllables), it’s a translation.

The cranes are flying

in the autumn sky.

It is already so late.

Frost descends on my hair.

I push my head against the wind and leave.

Seuraavaksi ostin 5 m valkoista lakanakangasta ja värjäsin sen pesukoneessa Dylonin Royal Blue -värillä. Sitten selasin netistä ohjeita, minkälainen yukata oiken on ja miten se valmistetaan. Uhkarohkeasti ompelin yukatan ensin valmiiksi ja vasta sen jälkeen painoin kurjet ja bambut sabluunoilla. Obin eli vyön kanssa hurahti sitten puoli vuotta ja enemmänkin. Mikä lie tuli, en vain saanut aikaiseksi, kun kurssi oli jo hyväksytty.

Next I bought 5 meters of white muslin and dyed it to royal blue. Then I sewed the yukata and only after that I printed cranes and bamboos. How reckless can one be! Fortunately it ended well.

Netistä löytyi kaikenlaista hauskaa nippelitietoa kimonoista. Ne täytyy pukea niin, että vasen etukappale menee oikean päälle (on muutes aika vaikeaa, kun naiset Suomessa pukevat juuri päinvastoin). Toisinpäin puetaan vain vainajat. Naimisissa olevan naisen hihat ovat lyhyemmät kuin naimattoman tytön, pitkät hihat kun ovat haittana kotitöissä. Vyö täytyy olla sellainen, että se solmitaan takaa, vain kevytkenkäiset naiset pitävät edestä solmittavaa vyötä. En kyllä löytänyt yhtään kuvaa sellaisesta. Valtaville hihoille en aluksi keksinyt mitään ideaa, kunnes näin yhdessä kuvassa naisen kuljettavan ostoksia hihassa. Siinähän on iso aukko kainalon kohdalla juuri sopivasti. Ei tarvitse käsilaukkua.

Long sleeves are very practical. There are big holes under the arms. You can put your shopping there and you don’t need a handbag.

Kurki symboloi Japanissa pitkää ikää ja se sopi minun yukataani senkin vuoksi, että isoisoäitini tyttönimi oli Kurki.

In Japanese culture the crane is a symbol of a long life. For my yukata, the crane was a good choice because my great grandmothers maiden name was Kurki (=crane in Finnish).